Reissu Ruotsin Vmax kerhon isännöimään Nordic Vmax Meet tapahtumaan elokuun alussa alkoi omalta osaltani Turusta, Viking Linen terminaalista. Lähes koko noin 30 hengen ryhmä joka ajoi ja matkusti tällä "Vmax Line" vuorolla yhdessä Gesundaan, kokoontui sovitun vastaisesti terminaalissa eikä laivaan sisäänajopaikassa. Johtui epäilemättä siitä että taivaalta tuli vettä kuin Esterin silmäkulmasta, terminaalissa olikin hiukan kostea tunnelma.
Mutta ei se tahtia haitannut, ajoissa pääsimmä kaikki kunnialla ja ilman kommelluksia laivaan, pyörät saatiin autokannelle ja päästiin hytteihin vaihtamaan vähän kuivemmat ja kevyemmät vaatteet ylle ja sitten syömään.
Hyvin nukutun yön jälkeen aamulla aikaisin saavuimme Tukholmaan jossa tietysti satoi. Reippaasti lähdimme allekirjoittaneen vetämässä letkassa kohti Gesundaa, vettä tuli niin paljon kuin taivaalta mahtui ja tietysti perinteitäni kunnioittaen ajoin harhaan. No muutama kymmenen kilometriä tuli ajettua ylimääräistä Tukholman kehäteillä, olishan siellä ajanut mutta vettä oli tiellä senttitolkulla ja taivaalta tuli lisää "tuutin täydeltä".
Viimein pääsimme oiken tien päälle ja välillä varoen ajaen suuntasimme kohti Dalarnaa. Muutaman pysähdyksen taktiikalla pääsimme perille ja majoituimme kukin varaamiimme majoituspaikkoihin. Paikkahan oli hiihtokeskus noin 500 metrin korkuisen Gesunda vuoren juurella, jonne heti illalla noustiinkin ihailemaan maisemia ja kohottamaan kuohuviinimaljat 10 vuotta täyttävälle Ruotsin kerholle.
Ilmakin kirkastui ja saimmekin viettää viikonlopun lähes ilman sadetta, joku pieni kuuro tuli mutta se ei juhlatunnelmaa latistanut. Olihan siellä siis käytössä mainiot sisätilat joten ulkona ei tarvinnut kökkiä. Paikalla oli taas Henry Raats houkutuksineen ja kovasti siellä uutta osaa pyöriin kiinni ruuvattiinkin. Toisaalla oli mahdollisuus koetella pyörän tehoja penkissä ja sitä tehtiinkin yömyöhään saakka, tehokisan voittaja oli se ruåtsalainen turbovehje, nimi ei ny just tuu mieleen. Tosin todellinen voittaja seisoi parkkialueella, sitä ei penkitetty koska kuka olisi kestänyt kun satamäärin ruotsalaisia viiltelee ranteitaan ja lähtee itkien kotiin. Kyse on siis TukkaJukan mustasta monsterista. Sitä pikkasenverta paljon siellä ihmeteltiin ja ihailtiin.
Perjantai ilta kuluikin sitten paikkaan ja porukkaan tutustuessa. Paikalla oli yli 200 Vmaxistia 8 eri maasta joten tuttuja ja outoja naamoja riitti. Suomalaisia oli laskujeni mukaan lähes 60 paikalla joten rinta kaarella saimme kulkea suurimapana porukkana.
Jotkut kuulemma saunoivatkin omissa LUXUS mökeissä joissa oli LUXUS sauna, itse moisesta pidättäydyin koska asuimme sellaisessa kahden hengen huoneessa hiihtokeskuksen rakennuksessa.
Lauantaina ohjelmassa oli sitten yhteisajelu ja samaan aikaan halukkaille Drag Race kisa. Osa porukkaa lähti ajelulle ja ajelivat pitkin poikin kaunista Dalarnan maaseutua, poikkesivat syömään smögossarit vanhaan kartanoon (näkyy kuvissa). Lauantai iltana oli järjestetty naisille omaa ohjelmaa ja he kävivätkin tutustumassa aika erikummallisessa mutta hienossa paikassa jossa ukko keräili kiviä ja eukko maalaili jotain porsliineja. Kai siellä jotain kuhnekylpyjäkin annettaan, en tiedä mutta ainakin Pirkko oli tyytyväinen reissuun.
Itse osallistuin ainoana suomalaisena Drag Race kisaan joka järjestettiin muutaman kymmenen kilometrin päässä teollisuusalueella. Rata oli vain sadan metrin pituinen joten mistään "virallisesta" kisasta ei ollut kysymys. Oli siellä kuitenkin oikein lähtövalot, lähettäjät, ynnä muu tarvittava. Autojakin oli ajamassa ja ilmassa oli suuren paikallisen urheilujuhlan tuntua makkaranmyynteineen.
Kisa itsessään ei kohdaltani mennyt ihan nappiin, hermoilu kostautui yliyrittämisenä ja paria onnistunutta lähtöä lukuunottamatta meni sutimiseksi kun pito karkasi, mutta tulihan sudittua lähdöstä maaliin :)
Lauantaina iltasella olikin sitten virallisen ohjelman aika, palkintoja jaettiin ja puheita pidettiin. Kerhomme sai VMCS:n 10 vuotis viirin ja minä henkilökohtaisesti pokkasin FunRace kisan ykkösplakinnon (samanlainen kisa kuin on Saaristorallin Grand Prix).
Akku mannisen uusi violetti maxi ja Akku sen myötä pokkasin People Choice ja Ladies Choice palkinnot, siis oikein kaks pyttyä.
Loppuehtoo sitten menikin virvokkeita nauttiessa ja touhuja touhutessa. Ruokaa, soittoa tanssia ja viinaksia, sellaisella sabluunalla lauantai sielläkin vietettiin. Oli paikalla kylpytynnyritkin mutta itse pidättäydyin moisesta, mutta ainakin tanskalaiset siellä mesoivat.
Illan päätti komea ilotulitus ja sitten olikin aika yöpuulle.
Kotimatka sunnuntaina alkoi kuivassa säässä ja pääsimmekin lähes Tukholmaan ennen sateen alkamista. Laivaan pääsimme kunnialla ja illalla olikin mukava istua porukalla laivan anniskeluravintolassa ja vaihtaa kokemuksia ja fiiliksiä tapahtumasta. Meitä viihdytti myös "karaokekuningas" ja hänen enkelikuoronsa, kuvista saattaa tunnistaa kenestä on kysymys.
Kaiken kaikkiaan reissu meni hyvin, mitään isompaa haaveria ei sattunut eikä kukaan jäänyt matkasta. Veikkolan junailijalla oli vähän ongelmia sytkäboxin kanssa mutta sekin saatiin hoidettua kuin ihmeen kaupalla kuntoon ja vielä edullisesti.
Ensi vuonna sitten mennäänkin porukalla Tanskaan eikö niin ?
Rike #337
Kuvia NVM 2008 tapahtumasta on alla olevan napin takana.
Perinteinen ajokauden päättäjäis- tai lopettelutapahtuma vietettiin Tottitorpalla ja siellähän oli oikein mukavaa. Sää oli mitä parhain, aurinko paistoi ja oli lämmin. Ajelulenkki suuntautui Tampereelle jossa pidimme tiukan hohtokeilaus kilpailun. Keilailun jälkeen ajoimme Nokialle pizzalle ja siitä sitten takaisin Tottitorpalle. Jatkoimme kilpailua ajamalla rataa RC autolla ja lyömällä baseball:ia, tosin sisätiloissa ja vain kuvaruudulla.
Ilta jatkui sitten saunomisella ja iltapalalla. Paikalla oli kolmisenkymmentä maxilaista, muutama muukin paikalla poikkesi illan mittaan.
Merkille pantiin että joku tuli paikalle myös junalla, ainakin etuvalon koosta päätellen :)
Iso kiitos taas DonMakelle, Wiiville, Pirkolle, Juha-Matille sekä muille järjestäjille panoksestanne tapahtuman järjestämiseen.
